|
Elämänmyönteisiä päätöksiäKRISTILLISEN KASVATUKSEN KESKUS - 26.3.2009 Valtioneuvosto käsitteli torstaina 26.3. yksityisten yhteisöjen luvat perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Lupahakemuksia oli kaikkiaan yhdeksän. Valtioneuvosto myönsi Oulun seudun kristilliselle koululle ja Joensuun steinerkoululle esiopetusta ja vuosiluokkien 1-9 perusopetusta koskevat uudet kolmen vuoden määräaikaiset luvat. Porin kristillisen koulun esiopetusta ja vuosiluokkien 1-9 perusopetusta koskevaa määräaikaista lupaa jatkettiin kolmella vuodella ja Helsingin Juutalaisen koulun määräaikainen esiopetuksen järjestämislupa vakinaistettiin. Valtioneuvoston päätöksen myötä perusopetusta annetaan yhteensä 73 yksityisessä koulussa. Lisäksi perusopetusta järjestetään muille kuin oppivelvollisuusikäisille eräissä yksityisissä aikuislukioissa ja kansanopistoissa. VANHOJA TIEDOTTEITA Kristillisen kasvatuksen keskus toteaa tyytyväisenä opetusministeri Sari Sarkomaan (kok.) myönteisen asennoitumisen yksityiskouluihin. Ministerin toiminta on myös käytännössä ollut avoimesti päätöksistä vastuun kantavaa. Toimintaa voidaan pitää ryhdikkäänä ja YK:n artiklojen ja Unescon kannanottojen mukaisena sekä vastaavan EU:n koulutuspoliittisia linjauksia. Valitettavasti ministeri on joutunut vastaanottamaan myös paljon kriittistä arvostelua, jossa argumentit ovat lähinnä asenteellisia. Nykyisen hallituksen koulutuspoliittinen ohjelma käsittelee positiivisessa sävyssä yksityisiä kouluja ja se antaa olettaa, että kehitys on nykyisen hallituksen aikana suotuisampi ja demokraattisempi kuin aikaisemmin. Pääministeri Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus toteutti kansalaisyhteiskuntaohjelmaa. Päätökset ovat linjassa ohjelman kanssa. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa (2007) todetaan, että perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu ja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. Päätökset perustuvat voimassa olevaan lakiin Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen järjestämät ja hankkimat palvelut toteutetaan säädösten mukaisesti. Luvan myöntäminen perustuu kuitenkin valtioneuvoston harkintaan, jossa luvan hakijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta luvan saamiseen. Valtioneuvosto voi päätyä lupaharkinnassa kielteiseen ratkaisuun, vaikka luvan oikeudelliset myöntämisedellytykset täyttyisivätkin. Sekä kielteinen että myönteinen luparatkaisu edellyttää kuitenkin aina laillisia perusteluja, joiden tulee olla linjassa voimassa olevien yleisten lakien ja säädösten kanssa. Uudet luvat Valtioneuvosto myönsi luvat järjestää perusopetusta Lahden seudun kristilliselle koululle, Kymenlaakson steinerkoululle ja Pohjanmaan kristilliselle koululle Confidolle sekä Oriveden steinerpedagogiselle Joonas-koululle, jolla on aikaisemmin ollut opetuksen järjestämislupa. Luvat myönnettiin kolmen vuoden määräajaksi. Lisäksi valtioneuvosto vakinaisti Espoon, Keravan, Kuopion ja Jyväskylän kristillisten koulujen sekä Rauman freinetkoulun määräaikaiset luvat. Voimassaolevia järjestämislupia laajennettiin Espoon ja Jyväskylän kristillisissä kouluissa vuosiluokille 7-9, Keravan kristillisessä koulussa esiopetukseen ja vuosiluokille 7-9 sekä Itä-Suomen suomalais-venäläisessä koulussa esiopetukseen, vuosiluokille 1-4 ja maahanmuuttajien lisäopetukseen. Valtioneuvosto hylkäsi Suur-Helsingin kansainvälisen kristillisen koulun ja päiväkodin kannatusyhdistys ry:n, Vihdin steinerkoulun kannatusyhdistys ry:n, Joensuun steinerkoulun kannatusyhdistys ry:n, Porvoon steinerkoulun kannatusyhdistys ry:n, Mi Casita ry, Sipilän varakoti Oy:n hakemukset. Hakemusten hylkäämistä perusteltiin sillä, että lupien myöntämiselle ei katsottu olevan oikeudellisia edellytyksiä. Lupien myöntämiselle ei katsottu olevan alueellista tai valtakunnallista koulutus- tai sivistystarvetta ja hakijoiden ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi katsottiin olevan puutteelliset. Yksityiskoulujen määrä on Suomessa vakiintunut. Alle kolme prosenttia perusopetuksen oppilaista saa opetusta yksityisessä peruskoulussa. Valtioneuvoston päätöksen myötä oppilasmäärän arvioitu lisäys yksityisissä peruskouluissa on 500 oppilasta. Tällä hetkellä toiminnassa on 68 perusopetusta antavaa yksityistä koulua. Lisäksi perusopetusta järjestetään muille kuin oppivelvollisuusikäisille eräissä yksityisissä aikuislukioissa ja kansanopistoissa. Yksityisten koulujen merkitys peruskoulujärjestelmän täydentäjänä on yhteiskunnallisesti pitkälti periaatteellinen. Jokainen oppilas maksaa joka tapauksessa riippumatta siitä, mitä koulua hän käy. Yhteiskunnalle tulevat henkiset ja taloudelliset vaikutukset ovat kristillisten koulujen oppilailla varmasti positiiviset. Lasten maailmankuva rakentuu kristillisissä kouluissa suomalaisen yhteiskunnan perusarvoille. Kristillisten koulujen oppilaiden vanhemmat tekevät paljon talkootyötä lastensa hyväksi. Vaikka toiminta edellyttää huomattavaa osallistumista koulun toimintaan, rakentaa se samalla yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuuta lapsista. Huoltajat ovat olleet ilman sopimusta toimivissa yksityiskouluissa monesti kahdenkertaisia maksajia. Veronmaksajina he osallistuvat kaikkien koulutukseen ja lisäksi he yksityisissä kouluissa ylläpitävät taloudellisesti omien lastensa koulutusta. Kristilliset koulut eivät ole vähimmässäkään määrin elitistisiä. Vanhempien yhteiskunnallinen tausta vaihtelee samoin kuin kaikissa muissakin kouluissa. Kyse on arvovalinnasta ja se ilmenee juuri siinä, että vanhemmat ovat valmiita tinkimään myös henkilökohtaisesta mukavuudesta ja välttämättömyyksistä lastensa hyväksi. Niissäkin kouluissa, jotka saavat valtionosuutta 90 % laskennallisista kustannuksista, jää vielä melkoisesti talkootyötä kaikille huoltajille kannettavaksi. Kristillisen päiväkoti- ja koulukasvatuksen kannalta on välttämätöntä, että Suur-Helsingin kansainväliselle kristilliselle koululle löytyy jokin myönteinen ratkaisu toiminnan turvaamiseksi.
Kristillisen kasvatuksen keskus (KKK) ry on kristillisten koulujen ja päiväkotien yhteistyöjärjestö. |